Pitkä perinne sai Kouvolassa kruunun, kun Urheilupuiston koulusta tuli virallisesti urheiluyläkoulu – Ohjattua urheilua jopa kymmenen tuntia viikossa
Urheilupuiston koulun 150 liikuntaluokkalaisesta peräti 120 on valinnut ekstratunnit itselleen.
Kouvolalaisesta Urheilupuiston koulusta tuli elokuussa virallisesti urheiluyläkoulu. Kaupunki teki aiemmin päätöksen liittymisestä valtakunnalliseen verkostoon.
Kouvolalaisesta Urheilupuiston koulusta tuli elokuussa virallisesti urheiluyläkoulu.

Kaupunki teki aiemmin päätöksen liittymisestä valtakunnalliseen verkostoon.

Taustalla on Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelma ja kolmevuotinen yläkoulukokeilu, jossa oli mukana 25 koulua 14 kunnasta eri puolilta Suomea.

Kouvola ja Urheilupuisto tulivat verkostoon mukaan kokeilun ulkopuolelta.

Toiminta urheiluyläkoulussa perustuu koulun, kodin, urheiluakatemian ja urheiluseurojen yhteispeliin.

Urheiluyläkoulussa on mahdollisuus yhteensä jopa kymmeneen liikuntatuntiin viikossa.

Aamutunnit lukujärjestykseen
Urheilupuiston koulussa 8–10 tuntia toteutuu jo kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilta liikuntaluokkien oppilailta.

Kouvolan urheiluakatemian johtaja Timo Pahkala sanoo, että uuden järjestelmän tavoitteena on kehittää koulua entistä urheilullisempaan suuntaan.

Koko koulun 388 oppilaasta 150 käy liikuntaluokkaa.

Lukujärjestykseen on lisätty liikuntaa keskiviikkoaamuun seiska- ja kasiluokkalaisille, ysiluokkalaisilla lisäliikunnan paikka on torstaiaamussa.

150 liikuntaluokkalaisesta peräti 120 on valinnut ekstratunnit itselleen.

Jussi Lopperi

Liikunnanopettaja Sami Vastamäellä on keskeinen rooli siinä, että uuden urheiluyläkoulun toiminta pyörii Urheilupuiston koulussa.
Liikunnanopettaja Sami Vastamäellä on keskeinen rooli siinä, että uuden urheiluyläkoulun toiminta pyörii Urheilupuiston koulussa.
– Se on prosentuaalisesti paljon, kun tiedetään, että yläkouluvaiheessa motivaatio harjoitteluun voi ailahdella. Se, että 120 nuorta haluaa mennä aamulla oman lajinsa harjoituksiin ennen kello 10 alkavaa koulupäivää, on mainio asia. Se lujittaa paikallista seura- ja lajikytköstä, Pahkala sanoo.

Pahkala tähdentää, että on oppilaasta itsestään kiinni, miten tämä käyttää liikuntatunnit, akatemiatunnit ja valinnaisliikunnan.

Urheilupuiston liikuntaluokkalaisilla ykköslaji on jalkapallo.

Futareita on tytöt ja pojat yhteenlaskettuna kolmisenkymmentä.

Jääkiekkoilijoita on parikymmentä ja koripalloilijoita tusina.

Akatemiajohtaja Pahkala muistuttaa, että urheiluyläkoulutoimintaa on tehty paikallisella tasolla jo pitkään.

Urheilupuiston koulun liikuntaluokat aloittivat vuonna 1986.

Pahkalan mukaan Kouvola ei lähtenyt kolme vuotta sitten kokeiluun mukaan, koska sen hetkiset kriteerit eivät täysin kohdanneet oman tason kanssa.

– Kymmenen viikkotuntia joka luokka-asteelle oli liian ohjaava tekijä meidän näkökulmastamme. Kokeilun aikana kriteerejä on muutettu, eikä ole yhtä vahvasti tuijotettu pelkästään tuntimäärään. Sanoisin, että paikallinen toiminta on ollut lähes yhtä hyvää kuin kokeilussa mukana olleilla.

Kouvolan naapureista kokeilussa olivat mukana kotkalainen Langinkosken koulu, lahtelainen Salpausselän koulu ja lappeenrantalaiset Kesämäen ja Kimpisen koulut.

Urheilupuiston koulun liikuntaluokat aloittivat jo vuonna 1986.

Urheilulukio Kouvolaan?
Pahkala visioi polun jatkumista urheiluyläkoulusta urheilulukioon.

Sellaisesta on Kouvolassa puhuttu vuosikausia, mutta aikomisen ja tekemisen välissä kuluu tunnetusti monta kenkäparia.

Kouvolaa lähin urheilulukio sijaitsee Lahdessa.

Urheilulukiot saavat valtionapua, mikä taas on omiaan pönkittämään toiminnan jatkuvuutta ja laatua.

– On tärkeää, että Urheilupuiston koulu ja Kouvolan urheiluakatemia ovat nyt valtakunnallisessa kehityksessä mukana. Teemme kasvattajaurheiluakatemian työtämme paikallisilla resursseilla edelleen mahdollisimman hyvin, Pahkala sanoo.

– Urheilulukio voi tämän mukana aikanaan nostaa päätään, sillä miksei putki jatkuisi yläkoulusta toiselle asteelle, Pahkala vinkkaa.

Tänä vuonna Kouvolan urheiluakatemian valtionrahoitus tuplaantui, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi avustusta 40 000 euroa.

Raha tuli tarpeeseen, koska kaupunki joutui säästösyistä supistamaan urheiluakatemian rahoitusosuutta 20 prosentilla viime vuodesta.

Kouvola oli hakenut 65 000 euron summaa.

Pitkä liikuntamyönteinen perinne
Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman asiantuntija Laura Tast tutustui Urheilupuiston kouluun viime perjantaina.

Hän pitää kouvolalaista toimintaa hyvänä.

Tastin mukaan kaikki kokeilussa mukana olleet 25 koulua ovat näillä näkymin jatkamassa viralliseen urheiluyläkoulumalliin.

Kouvolan lisäksi kokeilun ulkopuolelta kuvioon liittyvät mukaan Mikkelissä sijaitseva Kalevankankaan koulu ja raisiolainen Vaisaaren koulu.

– Urheilupuiston koulun pitkällä liikuntaluokkaperinteelle on merkitystä. Koulun toimintakulttuuri on liikuntamyönteinen. Liikunnalla ja urheilulla on arvoa kouluyhteisön sisällä. Lisäksi koulussa on kokemusta ja tietoa siitä, mitkä käytännöt toimivat ja mitkä eivät, Tast sanoo.

Tast painottaa rehtorin Petteri Kinnusen ja koordinoivan opettajan Sami Vastamäen roolia.

Kaksikon sitoutuminen on ratkaisevaa urheiluyläkoulun toiminnan kannalta.

Tast sanoo, että koulun, kodin, urheiluakatemian ja urheiluseurojen yhteistyöhön perustuva järjestelmä on uniikki eurooppalaisessa vertailussa.

Saksassa ja Hollannissa urheiluyläkoulusysteemi on ollut voimassa pitkään, mutta seuratoiminta on taas näissä maissa erilaista kuin Suomessa.

Tastin mukaan Ruotsissa toisen asteen toiminta on huikeaa ja vahvaa, resursseiltaan aivan omaa luokkaansa.

– Suomea voi usein verrata Ruotsiin, koska yhteiskunta ja koulujärjestelmä ovat siellä samantyyppisiä. Ruotsissa ei ole tämänkaltaista rakennetta olemassa, ja he ovat hyvin kiinnostuneita kuulemaan meiltä, miten urheiluyläkoulu toimii.

Urheilulukioilla Suomessa pitkähköt perinteet. 15 urheilulukiota ja yhtä monta ammatillisen koulutuksen järjestäjää on luonut nuorille mahdollisuuden yhdistää koulunkäynti ja tavoitteellinen urheileminen.

30 virallisen urheiluoppilaitoksen lisäksi Olympiakomitea haluaa lujittaa opintojen ja urheilun yhdistämistä jo yläkoululaisilla.

Rakennetussa urheiluyläkoulumallissa on mahdollisuus kymmeneen liikunta- ja urheilutuntiin kouluviikon aikana. Se on jopa puolet nuorille suositellusta viikoittaisesta kokonaisliikuntamäärästä.

Urheiluyläkouluissa on käytössä valtakunnallinen soveltuvuuskoe.